Ahdistus ja paniikkihäiriö

Ahdistuksesta kärsii tänä päivänä yhä useampi ihminen. Ei ole mikään uusi uutinen, että ahdistus on lisääntynyt voimakkaasti etenkin korona-ajan myötä. Ahdistusoireita on ilmaantunut pandemian myötä sellaisillekin ihmisille, joilla ei ole aiemmin oireita ollut. Joten on helppoa päätellä, että oireet ovat mitä todennäköisemmin voimistuneet niillä ihmisillä, joilla on jo aiemmin ollut taipumusta ahdistukseen. Tässä blogitekstissäni avaan, miten ahdistuksen ja paniikkihäiriön teemoja käsitellään ratkaisukeskeisessä terapiassa.

Ahdistus

Ahdistus on normaali tunne muiden tunteiden joukossa ja sillä on oma tehtävänsä. Ahdistuksen tunne auttaa välttämään epämukavia ja uhkaavia tilanteita ja siten suojelee meitä. Ahdistuksen tunteeseen ei kuitenkaan aina löydy selkeää selitystä ja ahdistus voi olla jatkuvaa. Tällöin puhutaan ahdistuneisuushäiriöstä. Ahdistuneisuushäiriötä voidaan hoitaa sekä lääkityksen, että terapian avulla, mutta hoitoon liittyy myös ahdistuksen omahoitoa ja itse tehtäviä harjoituksia. Ahdistuksen omahoitoon saa hyviä ohjeita mm. Mielenterveystalon sivuilta.

Paniikkihäiriö

Ahdistus on voimakas tunne, joka voi aiheuttaa myös fyysisiä tuntemuksia, kuten mm. sydämen tykytystä, käsien hikoilua ja hengenahdistusta. Fyysiset oireet ilmaantuessaan, voivat aiheuttaa lisää ahdistusta, hallitsemattomuuden tunnetta, sekoamisen ja kuoleman pelkoa. Tässä tilanteessa ollaan paniikkikohtauksessa. Paniikkikohtaus syntyy nopeasti ja kestää yleensä lyhyen ajan. Kohtaus saattaa tulla yllättäen ilman ennakkovaroitusta. Paniikkihäiriön hoitoon käyetetään lääkitystä ja terapiaa, mutta myös paniikkihäiriön hoidossa on tärkeässä osassa omahoito ja niin kutsutut altistusharjoitukset. Häiriön omahoitoon löytyy ohjeita myös Mielenterveystalon sivuilta.

Ratkaisukeskeinen terapia ahdistuksen ja paniikkihäiriön hoidossa

Ahdistuksen ja paniikin tunteet ovat voimakkaita ja ne vievät tilaa myönteisiltä ajatuksilta ja tunteilta. Ne voivat muodostua hallitseviksi tunteiksi ja lopulta rajoittaa merkittävästi elämää. Ratkaisukeskeisessä työskentelyssä pyritään asiakkaan kanssa löytämään ja tutkimaan niitä hetkiä, kun ahdistus on ollut vähäisempää tai paniikkikohtaukset enemmän hallittavissa. Asiakkaan kanssa mietitään, mikä silloin on auttanut ja mikä on ollut erilaista ja onko vielä jotain, mitä ei olla kokeiltu. Tavoitteena on jatkaa ja vahvistaa sitä, mikä on auttanut ja löytää uusia keinoja hallita tai lieventää ahdistuksen ja paniikin tunteita.

Ratkaisukeskeisessä työskentelyssä kiinnitetään huomiota asiakkaan edistykseen ja toisaalta myös autetaan asiakasta suhtautumaan itseensä lempeästi, vaikka edistystä ei olisikaan tapahtunut siten kuin asiakas on suunnitellut. Ratkaisukeskeisessä terapiassa asiakas asettaa itse tavoitteet terapiatyöskentelylle ja terapeutin avustuksella pohditaan, mikä on riittävän hyvä tilanne, jolloin asiakas on tyytyväinen. Tavoitteita kohti mennään askel kerrallaan, asiakkaan tahtia ja voimavaroja kunnioitten. Terapiatyöskentelyn tavoitteena on aina myös lisätä toivoa ja asiakkaan uskoa itseensä.

Pari sanaa Sinulle

Lopuksi haluan vielä sanoa pari sanaa kaikille teille, joita ahdistaa. Se, että Sinua ahdistaa, ei ole sinun syysi. Olet varmasti tehnyt parhaasi vaikean tunteen kanssa, etkä ole aiheuttanut sitä itsellesi tahallisesti. Et ole myöskään yksin, ahdistuneita, samassa tilanteessa olevia, on paljon ympäri maailmaa. Elämä ja sen vaatimukset eivät ole helppoja, varsinkaan nyt korona-aikana, joten ei ole ihme, että tunnet ahdistusta. Sinä et ole ihmisenä huono, taikka epäonnistunut, vaikka oletkin ahdistunut tai kärsit paniikkihäiriöistä. Sinä voit muuttaa elämääsi valoisammaksi, askel kerrallaan. Uskon, että pystyt siihen. Pyydä ja hae apua, elämäsi on sen arvoinen. Ehkä vielä joskus, tulevaisuudessa, muistelet vaikeita aikojasi, mutta et antaisi niitä kuitenkaan pois, sillä ne kaikesta huolimatta, tekivät sinusta Sinut.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *